Parga, Kreikka

Lontoo ei suinkaan ollut tämän kesän ainoa matkakohde, vaan toinen matka suuntautui Kreikkaan. Olen käynyt Kreikassa kerran aiemmin yli 20 vuotta sitten, siis lapsena, ja nyt viimeinkin pääsin sinne minne olen jo vuosikymmenet tahtonut: Pargaan.

Parga sijaitsee Epiruksen alueella Manner-Kreikassa Joonianmeren rannalla. Se on sympaattinen pieni kylä, jossa Italian vaikutus näkyy muunmuassa talojen värikkyydessä. Pargan maisemiin kuuluvat olennaisena osana rinteet, mihin kannattaa varautua. Rinteiltä on kuitenkin upeat maisemat merelle ja alas kylään.

Matkaan kuului olennaisena osana myös ruoka. Olimme lauantai-iltana perillä vähän ennen puoltayötä, joten emme lähteneet kovin kauas hotellilta. Victoriasta sai kuitenkin oikein maukkaat gyros pitat hintaan 2,50€. Hauskana yksityiskohtana on ranskanperunoiden laittaminen pitan sisään, kun meillä ne tarjottaisiin lisukkeena vieressä. Sama  toistui muuallakin, joten kyseessä on selvästi paikallinen tapa.

Seuraavana aamuna pääsimme nauttimaan aamupalasta. Hotellimme oli Magda's, kauniiden oliivilehtojen keskellä rinteessä kymmenen minuutin kävelymatkan päässä satamasta sijaitseva viihtyisä ja kodikas hotelli. Henkilökunta oli hyvin ystävällistä, uima-altaalla oli ihana virkistäytyä (lämpötila oli 30 asteen kieppeillä joka päivä) ja miljöö ei olisi voinut olla kauniimpi. Suosittelen Magda'sia lämpimästi! Olimme tilanneet aamupalan ennakkoon, joten aamuisin valikoimme pöydän  puutarhasta ja olimme valmiit tilaamaan. Päädyimme joka aamu kreikkalaiseen aamiaiseen, joka sisälsi muun muassa jogurttia ja hunajaa. Seuraa meille piti joka aamu pikku kissa, jonka nimesimme Pekka Töpöhännäksi.

Sunnuntain vietimme tutustuen Pargan kylään. Maisemiin ja tunnelmaan oli helppo ihastua. Pargassa pärjää hyvin englannilla, mikäli kreikan kieli ja aakkoset eivät ole täysin hallinnassa. Tavernoissa ruokalistat ovat kreikan lisäksi ainakin englanniksi. Menimme sunnuntailounaalle Hellenikoniin, jossa tilasimme jaettavaksi Hellenikon-salaatin sekä täytetyt paprikat. Voi mikä makuelämys!

Illlalla menimme syömään Sakikseen, joka on yksi Pargan suosituimpia tavernoja. Tilasimme erilaisia alkuruokia jaettavaksi, ja lisäksi kummallekin souvlakiannoksen. Sakiksessa aloitin empiirisen tutkimukseni Pargan parhaan tsatsikin löytämiseksi. Tsatsikin, munakoisotahnan, salaatin ja ihanan valkosipulileivän jälkeen olimme jo ihan täynnä, ja sitten pääruoat saapuivat pöytään. Lopuksi tarjoilija kirjoitti laskun pöytäliinaan: 34 euroa.

Maanantaina jatkoimme Pargaan tutustumista ja lähdimme minijunalla korkealla kukkulalla sijaitsevalle Ali Pashan linnoitukselle. Linnoitukselle voi kai periaatteessa kävellä, mutta matkan pituus ja jatkuva ylämäki ei 30 asteen kuumuudessa tuntunut houkuttelevalta. Linnoitukselta on kerrassaan huikeat maisemat moneen suuntaan, ja Joonianmeren syleilyssä häämötti myös Korfun saari.

Lounaalla kävimme Miam Miamissa gyros pitalla ja salaatilla. Menimme sisään kujan puolelta, mutta iloksemme saimme pöydän sataman puolelta. Illalla kävelimme hieman pitemmälle Perivoliin. Edellisillasta viisastuneena emme tilanneet ollenkaan pääruokia, vaan runsaasti alkupaloja jaettavaksi. Oli grillattuja kasviksia, saganakia, hortaa eli kaikenlaista vihreää, täytettyjä paprikoita ja tietysti tsatsikia. En ole aiemmin syönyt saganakia, friteerattua juustoa, mutta pidin siitä enemmän kuin oletinkaan. Perivolin grillattu munakoiso oli myös aivan loistavaa.

Tiistaina oli vuorossa retki Epiruksen salaisuuksien äärelle. Jokivene lipui pitkin Acheron-jokea ja kävi hieman meren puolellakin, jossa näimme kallioluolat, jossa Persefonen kerrotaan kylpeneen. Matka jatkui ylemmäs Acheron-joelle, jossa pääsimme kahlaamaan jokeen. Acheron tunnetaan myös Styx-virtana, jota pitkin lautturi Kharon kuljettaa vainajat Manalaan, ja jossa Akilleen äiti kastoi poikansa vauvana, jolloin tästä tuli kuolematon – paitsi kantapään kohdalta, josta äiti piti kiinni. En aikonut ottaa mitään riskejä, joten sukelsin aina uppeluksiin asti. Joen vesi on uskomattoman kirkasta ja hyytävän kylmää, joten uinnin jälkeen oli todella uudestisyntynyt olo.

Kuolemattomana oli hyvä mennä syömään, ja menimme ystävän suosituksesta Haniin. Hani sijaitsee sivukujalla ja on hyvin rauhallinen taverna. Perheen äiti valmisti ruokaa keittiössä ja poika tarjoili. Söimme salaattia, viininlehväkääryleitä, tsatsikia, täytettyjä tomaatteja ja täytettyjä paprikoita. Kaikki oli aivan loistavaa.

Keskiviikkona vietimme päivän rannalla. Pargan alueella on useampi uimaranta, niistä ehkä suosituin on Valtos. Rannalla on maksullisia aurinkotuoleja, joihin voi sisältyä myös palveluita. Menimme Valtos Beach -hotellin aurinkotuoleille, joiden hintaan sisältyi suihkun ja vessan käyttö sekä lukittava turvalokero. Tuoleille sai tilattua myös ruokaa ja juomia, ja trooppinen hedelmäsmoothie olikin juuri se, mitä kaipasin. Merivesi oli lämmintä ja kirkasta, ja maisemat aivan upeat.

Torstaina olimme satamassa jo kahdeksan aikaan, sillä matka Korfun saarelle oli päivän ohjelmassa. Korfulle on Pargasta suora yhteys kerran viikossa: matka-aika on 2,5 tuntia suuntaansa, ja perillä aikaa on viitisen tuntia. Suosittelen ottamaan mukaan kirjan, sudokuja tai muuta tekemistä, sillä 2,5 tuntia mennen tullen on kohtuullisen pitkä aika. Korfulla kannattaa kuitenkin ehdottomasti käydä, ja vanhakaupunki hurmasi meidät täysin.

Kävimme lounaalla Pane e Souvlakissa, jossa saimme eteemme aivan ihanaa leipää, tsatsikia, linssi-ricottatahnaa sekä paistettuja herkkutatteja ja paprikoita. Pieni paikka on hyvin suosittu, joten kannattaa varautua pieneen odotteluun, jos pöytää ei heti satu saamaan. Odottelu palkitaan kuitenkin loistavalla ruoalla.

Palattuamme Pargaan seitsemän aikoihin illalla kävimme hotellilla ja sitten lähdimme syömään. Ouzeri Apagkio sijaitsee rauhallisella sivukujalla – kirjaimellisesti, sillä pöydät ovat kujan varrella. Tsatsiki, salaatti, kesäkurpitsapallot ja isot valkoiset pavut tomaattikastikkeessa olivat kaikki ihania. Lisäksi tilasimme ensimmäisen kerran jälkiruokaa: baklavaa jäätelön kanssa. Nam nam nam.

Perjantaina kiertelimme jälleen kylän kujilla ja menimme sitten myöhäiselle lounaalle Med Pargaan. Med Pargasta on huikeat näkymät, ja lisäksi siellä on uima-allas. Pulahdimme ensin ja istuimme sitten ihailemaan maisemia ja tilasimme lounasta. MED salad ja alkoholittomat, mangoiset pina coladat olivat täydellinen valinta.

Kävimme vielä viimeisillä herkkuostoksilla eri kaupoissa. Toin kotiin mausteita, liköörejä, oliiviöljyä, baklavaa, loukoumia... Tämän matkan uusi ruokamaku oli mastika. Mastika on mastiksipistaasipuun "kyyneliä" eli pihkaa, ja hyvin arvostettua. Sillä voi maustaa mm. juomia ja jälkiruokia, ja Korfulla maistoin mastikajäätelöä.


Perjantai-illaksi olimme varanneet pöydän Sodiasta. Sodia sijaitsee rantakadulla, jonka ravintolat ovat usein kovin suosittuja. Sodia kiinnosti, koska se on mezedopolio, paikka joka on erikoistunut alkupaloihin eli mezeihin. Tilasimme erilaisia grillattuja kasviksia, täytettyjä munakoisoja, tsatsikia, saganakia... Ja saimme lopuksi talon tervehdyksenä baklavaa jäätelöllä.

Istuimme iltaa vielä Parga's Distillery Giourgiassa. Paikka tekee omat liköörinsä ja käyttää niitä drinkeissä. Hetken listaa tutkittuamme tilasimme Rose Gardenit, ja eteemme tuotiin pian kaksi huikean upeaa ja maukasta juomaa. Tämä kruunasi viimeisen illan.

Lauantaina lentomme lähti vasta illalla, joten ehdimme viettää päivää kylällä. Kävimme rantakadun varrella sijaitsevassa The Old Gardenissa, josta on todella kauniit maisemat. Paikassa olisi ollut mukavaa syödä lounastakin, mutta olimme löytäneet The Old Gardenin vasta edellisenä päivänä, ja varsinaiset viimeisen päivän ruokasuunnitelmat oli jo päätetty. Tilasimme kuitenkin juustolautasen, jossa oli kolmea paikallista juustoa, ja ihailimme maisemia.

Viimeisenä päivänä meillä on tapana syödä uudelleen matkan parhaassa ruokapaikassa. Meille se oli tällä kertaa Hellenikon, sillä täytettyjä paprikoita oli pakko saada vielä uudelleen. Lounasaikaan Hellenikon on hyvin rauhallinen paikka, joten pidimme myös tunnelmasta. Tilasimme paprikoiden lisäksi myös tsatsikia, salaattia, paistettuja kesäkurpitsoita ja ranskalaisia.

Vinkkejä (ruoka)matkaajalle Pargaan:

- vesijohtovesi on juomakelpoista, mutta ostimme silti usein pullovettä siitä syystä, että se oli takuuvarmasti kylmää. Hintaa tavallisella 1/2 litran vesipullolla oli 50 senttiä
- annokset ovat yleensä riittävän suuria jaettavaksi, ja me tilasimme aina useita alkupaloja, jotka jaoimme. Joimme vettä ja viiniä, ja lasku ei kertaakaan ylittänyt kahdelta hengeltä 35 euroa
- oliiviöljymuseossa voi tutustua perinteiseen oliiviöljyvalmistukseen ja ostaa oliivituotteita
- paikallinen täti kauppaa mausteita taksiaseman lähellä. Samantyyppinen täti oli myös Acheron-joen varrella
- kreikkalaiset liharuoat ovat tunnettuja, mutta kokeile ihmeessä ihania kasviksia!
- Pargassa kasvaa paljon oliivipuita, viikunoita ja sitruksia, mutta näimme myös granaattiomenapuun
- taksiaseman lähellä on ainakin perjantaiaamuisin ruokatori, jossa paikalliset myyvät hedelmiä ja vihanneksia
- tavernoissa, hotelleissa ja kujilla pyörii kissoja, jotka vaikuttavat olevan enemmän tai vähemmän yhteisomistuksessa. Niille on jätetty kuivaruokaa ja vesikippoja, mutta ne elävät myös ravintola-asiakkailta "sattumalta tipahtavilla" lihanpaloilla. Osa kissoista on arkoja, osa hyvinkin sosiaalisia

Jos luit tekstin tarkasti, ihmettelit ehkä missä söimme keskiviikkoiltana. Se onkin oma juttunsa, ja siitä on tulossa oma postauksensa. Silloin selviää myös parhaan tsatsikin salaisuus!