Kreikkalaishenkistä lammaspastaa Nigellan tyyliin
Pimeä, sateinen ilta. Sisällä lämmintä, tunnelmavalaistus, punaviiniä lasissa. Liedellä muhii tomaattinen lammaskastike, jonka oreganontuoksu valtaa kodin. Vieressä poreilee pastakattila. Syksy on tullut.
Uhmallani luen Nigella Lawsonin Forever Summeria (jonka muuten ostin Lontoosta), sillä kirjan resepteistä useimmat eivät ole pelkkiä kesäreseptejä. Toki paistettuja uuden sadon kasviksia kannattaa tehdä tosiaankin silloin, kun sato on parhaimmillaan, mutta esimerkiksi erilaiset kanasalaatit, caponata tai munakoisorullat eivät kysy vuodenaikaa. Eikä kysy kreikkalaishenkinen lammaspastakaan. Itse asiassa miun tekee mieli tällaista pitkään hautunutta pastakastiketta nimenomaan pimeän ja kylmän aikaan ennemmin kuin lämpimänä ja valoisena kesäiltana. Joten sateenvarjon valuessa vettä kylpyhuoneessa lämmittelen itse lieden ääressä.
Oreganoa saa tässä ruoassa olla reilulla kädellä, sillä se tuo kreikkalaisen säväyksen. Ostin kesällä Pargasta oreganoa ja muita yrttejä paikalliselta tädiltä, joka selvästi itse kasvatti, kuivatti ja myi tuotteensa. Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta se ei estänyt tätiä puhumasta miulle runsaasti kreikkaa ja sujauttamasta ohessa pussillisen mysteeriyrttiä kaupan päälle. Kuivattu oregano käy siis erittäin mainiosti tähän pastakastikkeeseen.
Kreikkalaishenkistä lammaspastaa Nigellan tyyliin
4-8 herkkusientä koosta riippuen, tai pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita, tai muita haluamiasi sieniä
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
öljyä
400 g lampaanjauhelihaa (mielellään luomu)
s&p
reilusti oreganoa
lasillinen punaviiniä
2 tlk tomaattimurskaa
n. 2 rkl tomaattipyrettä
ripaus sokeria
fetaa
+ pappardellea tai muuta pitkää pastaa
Käsittele sienet, jos on tarpeen. Hienonna ne ja sipuli sekä valkosipuli sitten pieneksi silpuksi.
Kuumenna öljyä pannulla ja paista sienet. Alenna sitten lämpöä ja lisää sipuli ja valkosipuli ja kuullota ne. Siirrä pannulta kulhoon odottamaan.
Nosta lämpö taas täysille ja lisää pannuun jauheliha. Paista se ja mausta hyvin. Lisää sitten punaviini, hetken kuluttua tomaattimurska ja tomaattipyre, ja alenna lämpöä kun kastike kiehuu. Mausta ripauksella sokeria (ja tarvittaessa vieläkin voi lisätä oreganoa) ja jätä sitten kannen alle hautumaan ainakin puoleksi tunniksi.
Keitä sillävälin pasta. Käytin tämän kanssa pappardellea, mutta tagliatelle tai spaghettikin käyvät hyvin. Sekoita al denteksi keitetty pasta ja kastike keskenään. Murustele päälle fetaa.
Uhmallani luen Nigella Lawsonin Forever Summeria (jonka muuten ostin Lontoosta), sillä kirjan resepteistä useimmat eivät ole pelkkiä kesäreseptejä. Toki paistettuja uuden sadon kasviksia kannattaa tehdä tosiaankin silloin, kun sato on parhaimmillaan, mutta esimerkiksi erilaiset kanasalaatit, caponata tai munakoisorullat eivät kysy vuodenaikaa. Eikä kysy kreikkalaishenkinen lammaspastakaan. Itse asiassa miun tekee mieli tällaista pitkään hautunutta pastakastiketta nimenomaan pimeän ja kylmän aikaan ennemmin kuin lämpimänä ja valoisena kesäiltana. Joten sateenvarjon valuessa vettä kylpyhuoneessa lämmittelen itse lieden ääressä.
Oreganoa saa tässä ruoassa olla reilulla kädellä, sillä se tuo kreikkalaisen säväyksen. Ostin kesällä Pargasta oreganoa ja muita yrttejä paikalliselta tädiltä, joka selvästi itse kasvatti, kuivatti ja myi tuotteensa. Yhteistä kieltä meillä ei ollut, mutta se ei estänyt tätiä puhumasta miulle runsaasti kreikkaa ja sujauttamasta ohessa pussillisen mysteeriyrttiä kaupan päälle. Kuivattu oregano käy siis erittäin mainiosti tähän pastakastikkeeseen.
Kreikkalaishenkistä lammaspastaa Nigellan tyyliin
4-8 herkkusientä koosta riippuen, tai pari kourallista kuivattuja suppilovahveroita, tai muita haluamiasi sieniä
1 sipuli
4 valkosipulinkynttä
öljyä
400 g lampaanjauhelihaa (mielellään luomu)
s&p
reilusti oreganoa
lasillinen punaviiniä
2 tlk tomaattimurskaa
n. 2 rkl tomaattipyrettä
ripaus sokeria
fetaa
+ pappardellea tai muuta pitkää pastaa
Käsittele sienet, jos on tarpeen. Hienonna ne ja sipuli sekä valkosipuli sitten pieneksi silpuksi.
Kuumenna öljyä pannulla ja paista sienet. Alenna sitten lämpöä ja lisää sipuli ja valkosipuli ja kuullota ne. Siirrä pannulta kulhoon odottamaan.
Nosta lämpö taas täysille ja lisää pannuun jauheliha. Paista se ja mausta hyvin. Lisää sitten punaviini, hetken kuluttua tomaattimurska ja tomaattipyre, ja alenna lämpöä kun kastike kiehuu. Mausta ripauksella sokeria (ja tarvittaessa vieläkin voi lisätä oreganoa) ja jätä sitten kannen alle hautumaan ainakin puoleksi tunniksi.
Keitä sillävälin pasta. Käytin tämän kanssa pappardellea, mutta tagliatelle tai spaghettikin käyvät hyvin. Sekoita al denteksi keitetty pasta ja kastike keskenään. Murustele päälle fetaa.
Juuri tänään kävin keskustelua siitä, miten vuoden ajat vaikuttavat ruokiin ja leivontaan. Itse olen huomannut, että tuhdimmat ja suklaiset reseptit nousevat leivonnassa syksyn tullen suosioon. Kesällä nautitaan kevyemmistä marjaisista ja hedelmäisistä herkuista. Sama se on ruoan kanssa. Pitkään haudutetut ruoat sopivat hyvin juuri viilenevään syksyyn ja tietysti kylmiin talvipäiviin.
VastaaPoistaTotta. Miun ruoanlaitossa ovat sesongit näkyneet jo pitkään muutenkin kuin vain raaka-aineiden osalta. Sikälikin kiva, että meillä on neljä vuodenaikaa :)
PoistaNo nyt on ruoka minun makuuni. Tätä pitääkin tehdä koleana syyspäivänä.
VastaaPoistaKiva kuulla :) Suosittelen!
PoistaHarvinaisen ei-tuhtia ruokaa Nigellan reseptiksi ;-) Mutta herkullisen oloista kumminkin.
VastaaPoistaJoo, yleensä muokkailen Nigellan ohjeita omaan makuun vähän keveämmiksi, mutta tämän kanssa ei tarvinnut tehdä ihmeitä :)
PoistaVoi Nigella, minun suuri suosikkini ruokamaailmasta. Siinä on ihminen joka kertoo ruoasta sellaista tarinaa että herkut piirtyvät mieleen tarinan edetessä. Näyttää hyvälle tuo ruoka. tomaatti on yksi oman keittiöni käytetyimmistä raaka-aineista :)
VastaaPoistaTäytyy tunnustaa että miulla on hyllyssä Nigellan kirjoja juuri siksi, miten Nigella kirjoittaa ruoasta. Reseptejä muokkailen aina (paremmiksi), mutta kirjoitustyyli on niin valloittava. Tomaattia miekin käytän hyvin runsaasti :)
PoistaOnpa kivan kuuloinen resepti! Mä en ole kauheasti koskaan fiilistellyt Nigellaa, mutta mitä törmään hänen resepteihinsä blogeissa, sitä enemmän alan miettimään, että pitäisi enemmän tutustua hänen keitoksiinsa!
VastaaPoistaKannattaa ehdottomasti tutustua Nigellan kirjoihin ja myös ohjelmiin: hän kirjoittaa ja kertoo ruoasta todella kiinnostavalla ja persoonallisella tavalla.
Poista