Lontoo: katuruokaa ja (kissa)kahviloita

Kuudes paisti on elossa, ja hiljaisuuteen on ollut syy: kävimme nimittäin Lontoossa nauttimassa keväästä, ruoasta ja tunnelmasta. Toivottoman kevään seurauksena Lontoo tuntui aivan supervehreältä ja 13–22 asteen lämpötilat ihanan kesäisiltä. Matkalla oli kolme päätarkoitusta: 1) ruoka 2) Harry Potter -studiot 3) saada Toinen Paistikas muuttamaan ennakkokäsityksensä Lontoosta. Voin paljastaa heti, että kaikki kolme tarkoitusta täyttyivät erinomaisesti.



Lontoossa miulla oli tavoite: halusin syödä katuruokaa. Viime kesänä ihastelin jo Portobello Roadin ja Old Spitalfield's Marketin runsasta katuruokatarjontaa, mutta sillä hetkellä ei ollut nälkä tai kaipasimme kahvilaa, jossa voi istua (ja käydä vessassa). Nyt halusin kokeilla katuruokaa senkin edestä. Onneksi Toinen Paistikas oli ajatuksesta yhtä innoissaan.





































Ensimmäisen katuruokakokemuksemme saimme Portobello Roadilla. Tällä kertaa katuruokakojut olivat keskittyneet Portobellon loppupäähän rautatien ja A40 Westwayn alituksen jälkeen. Vaelsimme kojujen lomassa haistellen ihania tuoksuja, kunnes Toinen Paistikas pysähtyi ostamaan afgaaniruokaa. Riisiruoan seassa oli lammasta ja kasviksia, ja mukaan tuli myös salaattia. Mie valitsin feta-pinaattigözlemen eli täytetyn ja paistetun ohuen leivän, jonka kanssa sai hummusta ja kahta ruokaisaa salaattia. Puikahdimme kojujen taakse ja iskimme haarukkamme ruokiin. Ei ollut pettymys. Hummus oli taivaallisen hyvää, samoin ruokaisat salaatit ja itse asiassa koko gözlemeannos. Afgaaniruoassakaan ei ollut valittamista. Portobello Roadilla annokset maksoivat noin  5–6 puntaa, eli mistään ryöstöhinnoista ei tosiaan ollut kysymys.



Borough Marketilla ja Brick Lanella kävimme myös, mutta emme syöneet kahdesta syystä. Borough Market oli yksinkertaisesti niin tupaten täynnä porukkaa, ettemme jaksaneet tunkea ihmismassan läpi kojulle katsomaan, mitä siellä oli tarjolla. Valinnanvaraa olisi kyllä ollut ja paikka on varmasti ihana jonain toisena, vähemmän ruuhkaisena päivänä. Brick Lanella tuoksut houkuttelivat ja Beigel Bakeen kiemurteli jono kadulla, mutta olimme menossa afternoon tealle.



Camdeniin saavuimme jokilaivalla, joka on muuten hyvä ja hauska vaihtoehto bussille tai metrolle. Meillä oli huutava nälkä, ja laiva parkkeerasi suoraan katuruokamarkkinoille. Tassuun tarttui ensin kolumbialaiskojusta Lean Mean Vegan Machine, joka paistettuine keittobanaaneineen, papuineen, punakaaleineen ja muine herkkuineen oli aivan mahtava. Sitten söimme vielä falafelrullan, jonka falafelit olivat paitsi maultaan myös rakenteeltaan aivan täydellisiä. Camdenin hinnat olivat punnan pari Portobelloa kalliimmat, mutta ruoka oli kyllä hintansa väärti. Camden-päivä sattui olemaan reissumme kuumin päivä, joten isot lasilliset kotitekoista lemonadea tulivat vielä tarpeeseen.



Kävimme myös muutamassa kahvilassa reissumme aikana. Miun oli tietenkin pakko päästä takaisin Costaan, sillä sen latte oli huumannut miut viime kerralla. Toinen Paistikas pitää enemmän kahvista, jossa on enemmän kahvia. Caffe Vergnanon espresso sai hyväksynnän, ja myös sen jääkahvi oli hyvää. Pimlicon alueella kävimme supersuositussa Pimlico Freshissä. Se oli reissun ainoa varsinainen aamupala; muulloin pärjäsimme pelkällä kahvilla aina lounaaseen saakka. Toinen Paistikas valitsi järkevästi kasvisquichen ja kreikkalaista salaattia macchiatonsa kanssa, mie riehaannuin ottamaan vadelmabrownien cappuccinoni seuraksi. Voi elämä millainen brownie! Teen itse aivan mahtavan hyviä brownieita, mutta tämä oli vielä parempaa. Supertahmainen, sileänpehmeä ja vadelmaa sisältävä suklaaherkku toimi hyvänä polttoaineena, eikä quichessakaan ollut valittamista.



Tärkein kahvilakäynti oli huolellisesti suunniteltu ja varattu etukäteen. Tavoitteenani oli nimittäin myös päästä nauttimaan kunnon afternoon tea, ja googlettaessani kivoja lontoolaiskahviloita törmäsin Lady Dinah's Cat Emporiumiin. Kissakahvilassa kissojen elämänlaatu on ensisijaisen tärkeää, ja Lady Dinah'silla siitä pidetään huolta. Kävelimme siis Brick Lanen läpi Bethnal Green Roadille, odottelimme hetken vuoromme alkua ja pääsimme sitten sisään kissojen valtakuntaan. Käsienpesun aikana meille kerrottiin paikan säännöt (saa kuvata muttei salaman kanssa, kissoja ei saa häiritä eikä nostaa syliin, mutta silittää ja leikittää saa) ja sitten ohjattiin pöytään. Eteemme tuotiin alkoholiton kuohujuoma ja saimme valita listasta, mitä teetä tai kahvia haluaisimme juoda. Valitsin itselleni ruusuteetä ja Toinen Paistikas päätti kokeilla vihreää popcornteetä. Juomia sai myöhemmin tilata lisää kuten kaikkia muitakin afternoon tean tarjottavia, eivätkä ne maksaneet ekstraa.



Juoksentelin välillä ihastelemassa kissoja (kymmenen sekunnin välein, sanoisi Toinen Paistikas), mutta ehdin kyllä nauttia tarjottavistakin. Suolaiset ja makeat herkut tulivat kerrostarjottimella ja tarjoilija kertoi mitä mikäkin oli. Kahdella alemmalla kerroksella oli suolaisia syötäviä, mm. kanasämpylöitä, ihania pieniä kirsikkatomaattimuffinsseja ja suolaisia skonsseja. Makeassa kerroksessa oli hurmaava valkosuklaapyramidi, kahvileivoksia, macaroneja ja makeita skonsseja, joille tuli omat pienet hillopurkit sekä paksua kermaa. Afternoon tea on mahdollista saada kasvisruokavalioon, gluteenittomaan ruokavalioon tai vegaaneille sopivana; meillä ei ollut tarvetta näille. Sen sijaan olin ennakkoon tilannut yllätyksen. Toinen Paistikas vietti syntymäpäiviään matkan aikana, joten hän sai kissakahvilassa spesiaalimukin sekä syntymäpäiväkortin.



Kaikki tarjottavat olivat todella herkullisia, ja pyysimmekin joitain niistä lisää. Kissat olivat omia kissamaisia itsejään, joita välillä saattoi leikittää tai sitten rapsutella ja silitellä. Tunnelma oli todella viihtyisä. Lady Dinah'siin kannattaa ehdottomasti tehdä varaus, sillä kahvila ei ota määräänsä enempää asiakkaita kissojen viihtyvyyden vuoksi. Täytyy tietysti viihtyä kissamaisessa seurassa, jotta kahvilasta saa kaiken ilon irti. Miehän pukeuduin asianmukaisesti kissahameeseen ja kissakorviksiin.



Lontoosta tulee vielä ainakin pari postausta, mutta mietin, pitäisikö tehdä vielä oma erillinen postauksensa Harry Potter -studioista, vaikka se ei varsinaisesti liitykään (ainakaan kokonaan) ruokaan. Mitä olette mieltä?

Kommentit

  1. Lontoo on niin ihana! On ollut meidän "vakkarikohde" usean vuoden ajan, sinne on tehty monta ikimuistoista reissua. Nyt vaan viime reissusta on jo yli vuosi aikaa. Lontoon ravintolatarjonta on mahtava! Ihanan kuuloinen paikka tuo kissakahvila!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitten ois varmaan jo aika suunnitella uutta reissua, ja kissakahvila ehdottomasti listoille :)

      Poista
  2. Itsekin kävin helmikuussa tyttären kanssa Lontoossa ruoka ja shoppailumatkalla. Boroughmarketille kannattaa mennä heti aamulla 10 jälkeen. Silloin oli väljää ja sai maisteltua kaikkea rauhassa. Rakastan myös tavaratalojen food halleja. Ihana kaupunki!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oli ihan oma vikamme, että mentiin Borough Marketiin lauantai-iltapäivänä. Food hallejakin ehdittiin ihastella. Lontoossa on jokaiselle jotain :)

      Poista
  3. Ah, mikä ikävä vanhaan kotikaupunkiin yllättikään tätä lukiessa <3

    VastaaPoista
  4. Miten hauska juttu, kävin viime kesänä myös samoissa kohteissa, eli juurikin Harry Potter Studiosilla ja Lady Dinahin kissakahvilassa! Molemmat kyllä ihan suosittelun arvoisia paikkoja. Mä olen kanssa asunut Lontoossa useampaankin otteeseen, mutta näissä "turistipaikoissa" on tullut käytyä vasta sen jälkeen kun olen muuttanut takaisin Suomeen. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hauska sattuma! Ja ehdottomasti molemmat käymisen arvoisia (siis edellyttäen, että kissat/Harry Potter kiinnostaa edes nimellisesti). Missäpäin Lontoota sie asuit?

      Poista
  5. Lontoo on niin monipuolinen kaupunki, että nähtävää ja koettavaa riittää kaikille. Mäkin olen asunut Lontoon kupeessa nuorena, mutta kun vietiin meidän 10-vuotias sinne Harry Pottermatkalle, niin avautui ihan uudenlainen Lontoo. Ruokamatka houkuttelisi myös!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan Lontoon monipuolisuus viehättää. Viimeksi oli Marilyn-matka, nyt ruokamatka, kumpikin Harry Potter -maustein.

      Poista

Lähetä kommentti

Suositut tekstit

Seuraa Instagramissa @kuudespaisti