Satoa goes wild

Huomasimme päivää ennen, että Kuopiossa järjestetään Satoa goes wild -ruokatapahtuma. Sinne piti päästä mukaan. Idea oli se, että ennakkoon ostettiin kartta (30€), joka toimi paitsi karttana, myös pääsylippuna. Sillä sai kymmenen erilaista maisteluannosta kymmenestä eri paikasta, ja joka paikassa karttaan lyötiin leima. Tapahtuma oli kaksipäiväinen, pe-la 17.6.–18.6.2016 klo 11–20, ja maistelupisteet sai käydä läpi miten halusi: joko yhtenä päivänä tai kumpanakin, vapaassa järjestyksessä.



Päätimme jakaa maistelut kahdelle päivälle. Aloitimme perjantaina noin seitsemän aikaan ensimmäisenä kohteenamme King's Crown ja sen leppäsavupossuleipä. Satoa-tarjoilu oli järjestetty King'sin terassille, jonne kantautui sisältä livemusiikkia. Sisällekin sai mennä istumaan, mutta me jäimme terassille. Leppäsavupossuleipä oli herkullinen ja tunnelma viihtyisä.



Seuraava kohde oli lähes kulman takana oleva Musta Lammas. Itse ravintolahan on lähempänä Väinölänniemeä, mutta Lampaalla oli tällä kertaa pop up-piste Isä Camillon terassilla. (Myös Isä Camillo osallistui Satoa-tapahtumaan, mutta siitä lisää myöhemmin.) Tarjolla oli grillattua Finn Angus -härkää, villiyrttipaistosta ja ketunleipä-tsatsikia. Liha oli ihanan mureaa ja lisukkeet sopivat sille mainiosti.



Kummisedän piha oli seuraava piipahduskohteemme. Siellä virallinen annos oli voissa haudutettua haukea, villiyrttisalaatti ja raparperipyree. Toinen Paistikas otti sen, mutta mie pyysin itselleni vaihtoehtoannoksen; etukäteen oli erittäin ilahduttavasti tiedotettu, että liha- ja kala-annoksista oli tarjolla myös kasvisvaihtoehto. Sain naurista villiyrttisalaatin ja raparperipyreen kera. Kummassakin annoksessa oli ihanasti hyödynnetty kesämökkimäisiä raaka-aineita, ja oma naurisannokseni oli päivän paras. Piha oli viihtyisä ja ruoka ihanaa.



Viimeisenä puikahdimme jälkiruoalle Salacavalaan, jossa tarjolla oli mansikkanokkossmoothieta. Mansikat olivat Suonenjoelta ja nokkoset Maaningalta. Smoothie oli mukava päätös päivälle ja sai miut ihmettelemään, miksi teen smoothieita niin harvoin.



Lauantaina lähdimme liikkeelle vähän kuuden jälkeen. Aloitimme Isä Camillosta, joka sijaitsi omalla terassillaan Mustan Lampaan kanssa. Isä Camillollakin oli tarjolla grillattua Finn Angus -härkää, mutta foccaccian ja nokkosaiolin kera. Liha oli jälleen mureaa ja lisukkeet sopivat sen kanssa ihanasti. Huomaa erityisen kaunis muovimuki!



Seuraavaksi kipitimme VB:n pihaan, jossa odotti Leijona Catering maa-artisokkaa ja mesiangervoa -annoksella. Maa-artisokkaa oli annoksessa pyreenä, joka oli maustettu mesiangervolla, sekä uunissa paistettuina paloina. Lisäksi päällä oli ketunleipää. Annos oli taivaallinen. Kaikki maut olivat kohdillaan, rakenne erinomainen ja kokonaisuus aivan mahtava. Maa-artisokka mesiangervolla nousi koko viikonlopun parhaaksi annokseksi kummankin mielestä. VB:n piha on myös hyvin kaunis, ja kellariin pääsi tutustumaan valokuvanäyttelyyn.



VB:stä ei ollut pitkä matka Korttelimuseon pihaan, jossa VS Ravintolat tarjosi makeaa punajuurta, pikkelöityjä kasviksia ja horsmavaahtoa. Jälleen viehättävä miljöö eikä ruoassakaan ollut moittimista. Punajuuri oli pehmeänä pyreenä, ja vaikken ole mikään suuri punajuurifani, pidin tästä annoksesta. Erityismaininta kukkakimpuista.



Seuraava kohteemme oli Intro. Introon mentiin sisälle, tilattiin tiskiltä ja istuttiin odottamaan. Odotimme. Odotimme. Odotimme. Sitten odotimme vähän lisää. Kaikissa muissa kohteissa ruoan sai heti tai lähes heti. Introssa odotimme. Meitä ennen oli samalla asialla neljä pöytää, ja noin ensimmäisen kymmenen minuutin jälkeen ensimmäinen pöytä sai annoksensa. Sitten, yllätys yllätys, odotimme lisää. Kolmannen pöydän kohdalla tarjoilu nopeutui, ja pian saimmekin omat soft candy pork tacomme. Taco oli herkullinen, ja pikkelöity kaali sekä inkiväärikurkku sopivat hyvin kuusenkerkkäsiirapissa karamellisoituun possunkylkeen.



Jäljellä oli enää kaksi makeaa annosta tarjoilevaa ravintolaa. Menimme ensin Savoon, jossa saimme annoksen nimeltä terni-tyrni. Se tuli viehkeässä pienessä potissa eikä ollut kovin makea. Erittäin hyvä ensimmäinen jälkiruoka. Näköjään niinkin hyvä, että unohdin ottaa siitä kuvan!

Viimeinen kohteemme oli Houkutus, jossa oli tarjolla peräti neljää eri makua Nikolai-artesaanijäätelöä. Niistä sai valita kahta maisteltavaksi, joten me kaksi näppäränä saimme maistella kaikkia neljää. Vaihtoehdot olivat aito vanilja–lipstikka, porkkana–raparperi, kookos–mesiangervo ja mustikka. Suosikkia oli vaikea päättää. Toisen Paistikkaan mielestä vanilja-lipstikka vei voiton. Erityiskiitos selkeistä ainesosaselosteista!




Plussat
+ kaikki annokset olivat herkullisia
+ kaikki annokset olivat persoonallisia
+ kaikki annokset olivat sopivan kokoisia ja usein kauniita
+ kasvisvaihtoehto liha- ja kala-annoksista
+ hinta-laatusuhde oli mainio
+ ei ruuhkia, vaikka kuulemma ihmisiä oli kahden päivän aikana käynyt mukavasti
+ ei odottelua (paitsi...)
+ sopivat välimatkat ja muutenkin toimiva tapahtuma
+ kartta toimi hyvin passina tapahtumaan ja siitä näki myös annokset etukäteen
+ miljöö: viihtyisä ja kaunis, lähes joka paikassa oli mahdollisuus syödä ulkona

Miinukset
- Introssa sai odottaa kauemmin kuin muualla yhteensä

Kokonaisuutena Satoa goes wild oli ehdottomasti kannattava ja tunnelmat lähes poikkeuksetta positiiviset. Ruoka-annoksia sai aivan viime hetkeen asti, tarjoilu oli ystävällistä, villiyrttejä oli käytetty luovasti ja muutenkin homma toimi hyvin. Kun annokset tiesi etukäteen, oli helppo suunnitella käyntijärjestys niin, että suolaiset syötiin ensin ja makeat sitten. Vapaus jakaa maistelut kahdelle päivälle ja käydä ne muutenkin missä järjestyksessä halusi oli myös mukava asia. Suosittelen ehdottomasti!

ps. Selvennettäköön vielä, että tämä ei ollut sponssattu juttu – tosin en kieltäytyisi sellaisesta ensi kerralla :)

Kommentit

Suositut tekstit